Arkistojen aarteita

Tässsä muutama kuva vielä arkistojen kätköistä.

Aurngonnousu työpaikan ikkunasta.

Pikkuisen oli kitukasvuinen kuusi? vanhaksi sitä ainakin veikkaisin, kun kasvanut jäkälää nuin hirveästi sen päälle jo aikojen saatossa tai sitten jäkälän kasvu ollut erittäin voimakasta, joka hidastanut kuusen kasvua.

Joskus kauan sitten metsällä ollessa.

Kaunis ilta-aurinko Pielaveden uimalan rannasta kuvattuna.

Edelleen Pielaveden uimala, jokseenkin ukkosrintama on tulossa tälläkertaa järven yli.

Tässä on laskiaisena Pielaveden urkinmäkien kodalta makkaranpaistokuva.

Lintu...

Kuljeskellessani työmaalle ja takaisin huomasin ohi ajellessa muutamia lintuja viikonlopun aikana, joista tässä osa kuvatuisa. Harmittaa, kun osa tilanteista tullut niin äkkiä jolloin linnut lähteneet karkiin kun olen ajanut auton parkkiin ja olen noussut autosta kuvaamaan, Mutta osa nyt on saatu kuvatuksi.

Tämä on sen tulevan kesän ensimerkki, jokseenkin aikaisemminkin olen sen jo nähnyt mutta nyt vasta antautui kuvaan, jokseenkin hyvin kaukaa.

 Tämä hyypiö seista törötti keskellä autotietä, kunnes ajoin lähemmäksi, jolloin se pyrähti viereisen kynnöksen reunaan.

Harakat leikki ujoa ja lenti läheisen männyn oksalle, kun kurvasin kotipihaan, mutta hetken kierettyäni pihaa ympäri antautuivat lopulta kuvatavaksi.

Tämän pariskunnan bongasin seuraavana aamuna ajellessani.

Ja nämä katseli rauhassa kurkien mekastusta muutaman kymmenen metrin päästä.

Tämä yksilö otti nokkiinsa kuvaamisesta ja lähti viuhtomaan kuvan otettuani jälkeen yläreunassa näkyvän puron varteen ja painui puron uomaan piiloon.

Joutsenet oli nousseet läheiselle rannalle ruokailemaan. Peltoaukealla oli noin 30 joutsenta, mutta pieni kumpare peitti osan taaksensa.

Lieneen oon hurahtamassa lintu ja maisemakuvaajaksi, kun ei oikein ole tällähetkellä muita kuvia pitkään aikaan tullut kuvatuksi. Mutta en oikein kehtaa laitella kuvia muista immeisistä, kun laiskana en jaksa kysellä heiltä lupia kuvien julkaisuun.

Joutsenet ja telkät

Eräänä kauniina seteisena päivänä ajellessa maakunnissa törmäsin tälläiseen näkyyn. Suuren järven pienessä sulassa oli joutsenpari ja kaksi telkkäparia. Toinen telkkäpari ei ollut niin kuvauksellinen vaan poistui paikalta vähin äänin kun ajoin auton parkkiin. Kuvasin hetken, mutta kukaan näistä kuvattavista ei halunnut paljoa minusta onneksi välittä, vaikka isokokoinen ukko rannalla heilumassa ei varmaankaan ole näiden lintujen mieleen.

Heitämpä täässä ilmoille, millaisia kokemuksia teillä on kyseisistä linnuista? Itse olen aikaisemin todistanut tapahtumaa että Joutsen pesinnän aloitettuaan ajaa pienemmät vesilinnut pois pesänsä lähettyviltä, vaikka nistä ei ole mitään vaaraa heidän pesinnälleen. Telkästä taas on sen verran muistoja lapsuudesta kun kävimme isän kanssa katsomassa telkän pesää, se oli pienelle pojalle jännä kokemus, ja olenpa päässyt todistamaan saman suuren metsämiehen saattelemana monia upeita luonto- ja metsästyskokemuksia. Mutta kukas tietää missä on telkän pesä?

Valokuvatorstai 284. haaste

284. haaste

Tällä viikolla valokuvatorstain haasteena on vappuun liittyen (tai miksei liittymättäkin): roolihahmo.

Alussa aloin kaivelemaan vanhoja kuviani ja mietin että missä jollakin voisi olla joku rooli päällä. Partioharrastukseni aikana on tullut kuvatuksi jos vaikka minkälaista roolisuoritusta, mutta vaikeaa olisi ruveta soittelemaan ja etsimään ihmisiä vuosien takaa ja kysymään voinko käyttää kuvaasi omassa blogissani. Mutta sitten hetken mietittyäni tajusin että onhan minulla tälläkin hetkellä monta roolia päällä, tai ainakin valmiudessa hyppäämään esiin kun vaihdetaan varusteet päälle. Itselläni on monta työ- ja harrasteroolia, joista tässä muutama. Toimin välillä järjestyksenvalvojana, palomiehenä, partiolaisena, ja kasvattajana, joskus jopa useampi rooli yhtäaikaa päällä.

Korkeakoski

Kävin tänään Korkeakoskella katselemassa. Näky oli komea ja Veden kohina erittäin rauhoittavaa. Korkeakoski Wikipediassa. Kotipaikkakunnallani katselin kun alkoi lähialueiden tulvat laskea, joten ajattelin että kiire tulee käydä kuvaamassa koskella. Tässä muutama kuva päivän kuvasaaliista.

 Koski kuvattuna ylhäältäpäin.

Kosken yläpäästä. Tänne vielä pääsi tennareilla katselemaan huoletta.

Tämä on varmaan sitä SAVOLAISTA kieroutta, kun portaat menee minusta ylos, mutta opaskyltissä lukee portaat alas?!? Vaan taitaa se kiertää ensin tuon harjanteen yli, jonka jälkeen se matka alas vasta alkaakin.

Komeat oli kosken kuohut ja mahtava oli myös kosken pauhu.

Ja sitten nille jotka ovat tänne lähdössä lähipäivinä seikkailemaan. Varaudu kunnon kengillä, tennarit ei ole tuonne parhaat mahdolliset kengät, varsinkin kun vaelluskengät olisivat autossa... Mutta kun polku näytti houkuttelevan sulalta ja kuivalta yläpäässä reittiä, mutta putouksen alapuolelle menevä polku oli erittäin liukkaassa kunnossa vielä. Välillä on semmoisessa kunnossa nuo portaat että mentiin kaiteista jarrutellen alaspäin, ylös sitten olikin käsillä töitä, kun ei ollut kengissä yhtään pitoja.

taivanrannanmaalari

Kyllä se tuas pienestä ottaa piähän. Aina kun kulkee maailmalla niin pitäisi olla kamera mukana. Tänään olisi sanut erittäin hyvän lähikuvan hirvestä, alta 10 metriä autosta. Oliskohan ollu tämän kevään kaikkovasa, joka haahuilee niillä lähilueilla, jossa emo on sen karkoittanut. Asiasta paikallisten alkuasukasheimon jäsenten kanssa keskustellessa ilmeni että ykköselukka on siinä paikkeilla pyörinyt Alkuasukasheimon jäsenten mielestä ja sen verran mitä oon hirviä eläissäni seurannut niin voitaisiin vaikka veikata että kyseessä olisi juuri tälläinen keväällä emon karkottama viimekesäinen vasa.

Toinen erittäin hyvän luontokuvan paikka olisi ollut kun näin muutaman tunnin hirven näkemisestä joutsenparin, joka lensi erittäin kauniin kumpupilvisen taivaan läpi auringonpaisteen luodessa viimeisiä pieniä yksityiskohtia. Olisi ollut erittäin kaunis kuva jos vain kamera ja kuvaaja olisi olleet valmiina, mäen päältä melkein horisonttia kohden siten että metsämaisema olisi jäänyt alareunaan, mutta taaskaan ei ollut kamera matkassa...

Illalla tästä viisastuneena kamera matkassa mutta en mihinkään erikoiseen törmännyt, joten kuvailin sitten muutaman kuvan ohikulkiessani ilta-auringon jo laskettua maillen.

Valoa pimeisiin tai tunnelmallisiin iltoihin.

Kuljeskelin kaverin kanssa kirpputoreilla ja löysin kynttelikön halvalla. Sitä vähän aikaa käsissäni pyöriteltyä sain idean että se tarvitsee ehdottomasti sähkölampun sisäänsä ja päätyä katton valaisimeksi. Ei siis muuta kuin uhraamaan muutama euro ja kattolampun aihio oli minun.

Siten alkoi se suuri metsästys oikean laisten sähköosien, varjostimen ja muiden tarvikkeiden osalta. Ja ei muuta kuin marssimaan paikalliseen sähköliikkeeseen ja ostamaan sietä lasi, lampun runko, johtoa ja muita irto-osia joiden tarpeelisuudesta ei sitten välttämättä ollutkan nin suurta hyötyä. Sähköliikkeen jälkeen paikalliseen markettiin, josta saa kaikkea man ja taivaan väliltä, jossa tiesin olevan koristeketjua, joka sopii prjektiin paremmin kuin ne alkuperäiset rautalangasta väännetyt koukut, jolla se kynttelikkö on ollut arunperin tarkoitus riiputtaa katosta.

Sitten se alkoi se suuri ähellys. Kasasin ketjut ja sähköt vanhan sähköasentajan tarkkuudella ja ammattitaidolla. Tein lampun kannan, varjostinlasin ja kynttelikön rungon kanssa siten että kaikki paino lepää ketjujen varassa, jolloin sähköjohdolle ei tullut yhtään painoa kannateltavaksi. Jätin jopa lamppuun varalta johtoa koteloiden sisään jos joskus haluaisin laskea lamppua alaspäin.

Sitten se suurin asia joka varmaan muutamia mietityttää. Lamppu ja sen osat, lasinen varjostin, ketjut ja itse kynttelikkö maksoiva yhteensä pikkuisen alle 40€.

Valokuvatorstai

Olen seurannut valokuvatorstaita jo jonkin aikaa, mutta itse en siihen ole vielä osallistunut, koska minulla ei ole ollut blogia. Nyt kun olen aloittanut tämän blogin pidon niin odotin innolla että pääsen kokeilemaan ja miettimään haastavia ja mukavasti mieltä piristäviäkin tehtäviä. Minulla vain karkasi mopo kirjaimellisesti käsistä kun pääsin alkuun tässä, mutta antakoot muut sen minulle anteeksi tai potkikoot minut pois täältä, kun en malttanut lopettaa yhteen kuvaan kun alkuun pääsin.

 Tämä se turvaa minun untani kastosta käsin ja välillä iskee silmää punaisella ledillään :)

:o

:P

:D

Tätä viimeistä ruvetessa kuvaamaan tuli eräs mies kyselemään minulta että mikä mies ja millä asioilla olen, kun ajoin autoni hänen naapurinsa pihaliittymään. Kerroin sitten mitä olen tekemässä ja miksi ja loppupelissä hän jäi minua auttamaan ja näytti valoa kuvatessa, kun jo sen verran pimeää valottoman sillan kupeessa. 

PS: toivottavasti nyt osassin linkitellä tän oikein.

Pakkaspäivän auringon viimeiset säteet viime talvena.

Oli kuulas pakkas ilta kun palasin taas kerran kotiin ja huomasin omasta mielestä kauniit maisemat ja auringon viimekajot, joten auto parkkiin ja kamera kourassa seikkailemaan pihalle. Kuvasin hetken ja ihailin suomen luonnon kauneutta. Nautin luonnon ihanasta hetkestä katsellen .

Sumuinen kotimatka.

Kotimatkallani eräänä sumuisena päivänä viime syksynä pysähdyin kuvaamaan Iisalmen Itikan siltaa ja sen ympäristöjä. Keli oli  sumuinen, aurinko oli erittäin paksun pilvipeitteen takana. Olisikohan ollut noin kymmenen maissa aamupäivästä, kun kuvat nappasin.

Vanhoja muistoja aikojen takaa.

Tässä valokuvia vuodelta 2008, kun kävin partion reissulla lapissa. tuli koluttua monia eri paikkoja ja valitettavasti ei muista enää puoliakaan mikä kuva on mistäkin, joten antakaa anteeksi.

Palokalustoa Ranuan eläinpuistosta. KAI? Pidetäänhän huoli sitä tulta käsitellessä että säästyy tämä meidän upea luonto vielä tulevillekkin sukupolville.

 Komea takka Simojoen eräkeskuksella.

Simojoen eräkeskusen saunan takka.

 Maisemia saanan huipulta. Kiivetessä hikeä pukkasi, mutta oli sen arvoista

 Kolmen valtakunnan rajapyykki, kuten kuvasta huomaa pitkospuut olivat remontissa silloin, joten kulkeminen oli vähän vaikeampaa kuin normaalisti.

 Tromssa. Kaupunki, jossa on mahtavat näkymät ja muutenkin mielenkiintoinen paikka käydä. Suosittelen.

Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto.

Ja viimeisenä todiste siitä miten luonto saa aikaiseksi kauniita, hentoja asioita erittäin karuihinkin paikkoihin.

Persikkakarhu

Hei kaikki tänne eksyneet.

Ny sitä kokeillaan ja koitetaan opetella miten tämä oikein toimii.  Aloitan tänne laittelemalla vuosien saatossa kertyneitä kuvia ja ajatuksia ja myös uutta tuotosta kunhan sitä aikaa myöten tulee.

Jos haluat palautetta antaa niin olen mielellään kuulolla. Reilu ja rehellinen palaute on parempaa kuin se että mielistellään miestä. Ei siitä suututa vaaan otetaan oppia ja kasvetaan paremmaksi ihmiseksi.

Täällä tulee olemaan välillä semmoinen meininki ettei itse kirjoittajakaan aina pysy perässä ett mistä nyt oli oikein kyse, mutta sehän ei meno  haittaa vaan antaa pienen lisämaun tähän toimintaan. Pyydän siis jo valmiiksi anteeksi niiltä jotka tänne ovat eksyneet.


Laitetaan vielä tekijästä viime kesältä erittäin edustava kuva niin jotta kaikki osaa vältellä vastaan tullessa pimeällä kujalla ettei vaan vahingossakaan törmätä.